Miten viimeiset kolme vuotta onkin käynyt niin että kun kesä vaihtuu syksyyn (mulle se on aina mun syntymäpäivästä seuraava päivä, 7.8.), tunnen kuin pääsisin ekaa kertaa sitten helmikuun veden pinnalle ja happi täyttää solut?
Kaikki ylimääräinen lähtee kierrätykseen: ajatukset, historia, vaatteet, tavarat. Instastakin poistin melkein kaikki tekstit tilaa tehdäkseni.
Just nyt inspiroi: Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita-kirjasarja (ihana!), klassinen musiikki, edessä häämöttävät mökkireissut ja sienien ja marjojen keräily, treeni, leipominen (omenapiirakkaa!), aikaiset heräämiset ja aamu-usva, Game Of Thrones-illat jauhelihakeittoa lusikoiden. Minimalismi sisustuksessa ja vaatteissa, takapihalta alkava iso kanervametsä, pitkin pihoja möngertävät siilit ja Ahvenanmaan tunnelmallisimmassa Stickstugan-kahvilassa istuskelu.
En uskonut että sanoisin enää ikinä näin, mutta on vähän alkanut houkuttelemaan taas bloggaaminen. Tekisi mieli jakaa reseptejä, videoita, ihan arkisia juttuja.
Tekisi myös vähän mieli alkaa ompelemaan - olen kyllästynyt siihen että sellaisia kauniita, laadukkaita vaatteita joita haluaisin ei tunnu löytyvän mistään. Asiaan vaikuttaa tietysti se etten edes tiedä mistä etsiä (saa vinkata!) ja alan yleensä flipata puolen tunnin kaupungissa pyörimisen jälkeen. Olisipa aika mahtia osata tehdä kaikki vaatteensa ihan itte!
Kiitos syksy että toit mukanasi taas inspiraatiota ja energiaa. Nautin täböö.
